Mitä hampaat ovat?
Hampaat ovat tärkeimmät työkalut ruoan pilkkomiseen eli mekaaniseen ruoansulatukseen. Ne ovat kovempia kuin luut – purupinnan paksuin emali on kehon kovin aine.
Maitohampaat ja aikuisen hampaisto
Lasten ensihampaisto koostuu 20 hampaasta (pienihammas, latinaksi: dentes decidui): Jokaisessa neljänneksessä on viisi hammasta (hammaslääketiede jakaa hampaan neljään kvadranttiin). Ne puhkeavat kuudennen kuukauden ja toisen elinvuoden lopun välillä. Jokaisella hampaalla on juuri, johon se on kiinnitetty leukaan.
Pysyvät hampaat (dentes permanentes) ovat jo lapsen leuassa maitohampaiden juurien alla ja välissä. Koska lapsen leuassa ei ole tarpeeksi tilaa kaikille pysyville hampaille, poskihampaat sijaitsevat alaleuan haarassa ja yläleuan takaseinän alueella. Kasvuvaiheen aikana heidän on siksi suoritettava monimutkainen siirtyminen lopulliseen asemaansa hampaissa. Jos tämä vaellus jollakin tavalla häiriintyy, pysyvät hampaat voivat puhkeaa väärään kohtaan leuassa. Jotkut poskihampaat ovat myös poikittain, eivätkä ne voi purkaa ollenkaan.
Hampaan kruunu, hampaan kaula, hampaan juuri
Vaikka etuhampaat, kulmahampaat ja poskihampaat ovatkin erimuotoisia, niiden rakenne on periaatteessa sama: ylintä, ikenistä suuonteloon työntyvää osaa kutsutaan hampaan kruunuksi. Tämän alapuolella on hampaan kaula, ohut siirtymä kruunusta hampaan juureen. Normaalisti hampaan kaula on tuskin näkyvissä, koska sitä ympäröivät suurelta osin ikenet. Alempia kahta kolmasosaa hampaasta kutsutaan hampaan juureksi; tämä ankkuroi hampaan luuhun. Etuhampaat ja kulmahampaat ovat kullakin yksi juuri, kun taas poskihampaat ovat yleensä yhdestä kolmeen. Juurien määrä vaihtelee suuresti henkilöstä toiseen. Yleensä mitä kauempana hammas on leuassa, sitä enemmän sillä on juuria.
Hammasemali
Hampaiden kruunut on peitetty emalilla, joka on kehon vastustuskykyisin kudos. Se koostuu pääasiassa kalsiumin, fosfaatin ja fluorin mineraalisuoloista. Fluoriyhdisteet ovat vastuussa sen poikkeuksellisesta kovuudesta. Niiden ansiosta terve hammaskiille kestää melkein mitä tahansa mekaanista rasitusta – mutta ei joitakin kemiallisia ja biologisia aineita: hapot ja bakteerit voivat syövyttää ja pehmentää vakaimmankin hammaskiilteen.
Dentiini (dentiini)
Hammassellu (pulppu)
Pehmeä massa sijaitsee hampaan sisällä. Se sisältää hermokudosta, on hyvin veressä ja ravitsee hammasta sisältä ulospäin. Massa on yhdistetty leukaluuhun juuren kärjessä olevan pienen reiän kautta. Hermosäikeet ja verisuonet kulkevat juurikanavan läpi luusta massaan.
parodontiumin
Siirtymäkohdassa kruunusta hampaan kaulaan ikenet asettuvat tiukasti hammasta vasten ja pitää sen joustavasti paikoillaan ohuilla kuiduilla. Leuassa on syvät luiset syvennykset (alveolit), joihin hampaan juuret asettuvat. Hampaan ja leukaluun välissä on mikroskooppisesti pieni rako, jonka läpi kulkevat pidättelevät kuidut, jotka tarjoavat hampaan joustavan ripustuksen luiseen koloon. Pienen raon läpi kulkevat kuidut kiinnittyvät hampaan juureen juuren pintaa peittävässä ns. sementissä. Kaikki kerrokset yhdessä muodostavat parodontiumin.
Mikä on hampaiden tehtävä?
Hampaiden tehtävänä on jauhaa kaikki ruoka niin, että se voidaan niellä syljen kanssa massaksi. Hampailla on myös tärkeä rooli kasvojen alaosan muodosta ja äänien muodostumisessa puheen aikana.
Missä hampaat sijaitsevat?
Mitä ongelmia hampaat voivat aiheuttaa?
Virheet ja erityisesti yksittäisten hampaiden puuttuminen voivat johtaa poikkeamiin temporomandibulaarisessa nivelessä, jota seuraa pään alueen lihasjännitys ja päänsärky. Yksittäiset puuttuvat hampaat aiheuttavat myös viereisten hampaiden siirtymistä tai kallistumista.
Hammassärky on myös yleinen ongelma suussa olevien puruvälineiden kanssa. Miten tämä kipu syntyy? Hampaat toimitetaan hermosäikeistä, jotka tulevat viidennestä aivohermosta (kolmiohermo). Hermosäikeet tulevat jokaiseen hampaan juureen alhaalta leukaluun aukkojen kautta ja sijaitsevat hammasmassan keskellä. Hammasta ympäröivä suojaava dentiini- ja emalikerros estää ärsykkeiden, kuten kylmän, lämmön tai hapon, kokemisen epämiellyttäviltä. Kuitenkin, jos kiille on vaurioitunut (esim. karieksen takia), hammassärkyä voi esiintyä.
Myös paljaat hampaiden kaulat reagoivat usein erittäin herkästi kuumaan kahviin, jäätelöön ja vastaaviin. Niiden pääsyy on parodontiitti – periodontiumin krooninen tulehdus, joka saa ikenet vetäytymään yhä enemmän ja paljastamaan hampaan kaulan. Tämän seurauksena vahingoittuneet hampaat löystyvät ja voivat lopulta jopa pudota.
