Proteiinit

Synonyymit laajemmassa merkityksessä

proteiini, proteiinit, proteiini, ruoan saanti

Määritelmä

Proteiineja kutsutaan myös proteiineiksi, ja niitä esiintyy monissa elintarvikkeissamme vaihtelevina pitoisuuksina. Niin kutsuttuina makromolekyyleinä ne koostuvat pienistä rakennuspalikoista, aminohapoista, ja niillä on erilaiset toimintamuodot jopa XNUMX eri aminohapon koostumuksesta riippuen. Proteiinit muodostavat suuren osan lihaksistamme ja ovat siksi mukana myös lihasten ylläpidossa ja rakentamisessa.

Proteiinit ovat myös tärkeä rakennuspalikka palautumisvaiheessa regeneraation aikana fyysisen rasituksen jälkeen. Aminohapot muodostavat pitkiä ketjuja ja siten muotoilevat eri proteiinit. Aminohappojen kolmiulotteinen rakenne ja järjestely määräävät proteiinien erilaiset toimintamuodot ja toiminnot.

Kunkin organismin geneettinen materiaali sisältyy myös proteiineihin koodin muodossa. Proteiinit voivat koostua välttämättömistä ja ei-välttämättömistä aminohapoista. Keho ei voi tuottaa välttämättömiä aminohappoja, ja siksi ne on otettava ruokaan.

Proteiinit koostuvat yleensä hiili-, vety-, happi- ja typpiatomeista ja sisältävät myös rikkiä, rautaa, fosfori ja sinkki. Noin puolet ihmisen kuiva-aineesta koostuu proteiineista, mikä tekee niistä organismin tärkeimmän rakennuspalikan. Proteiinit ovat vastuussa myös nesteen kuljettamisesta kehossa ja ovat siksi tärkeä osa ihmistä veri.

Kemialliset perusteet

Yleisesti ottaen proteiinit ovat ns. Makromolekyylejä (erittäin suuria kemiallisia hiukkasia), jotka koostuvat yhteen kietotuista aminohapoista. Aminohappoja tuottavat soluorganellit ribosomit, kehossa. Toiminnassaan ihmiskehossa proteiinit ovat verrattavissa pieniin koneisiin: ne kuljettavat aineita (aineenvaihdunnan välituotteita ja lopputuotteita), pumppaavat ioneja (varatut hiukkaset) ja, kuten entsyymit, edistää kemiallisia reaktioita.

On 20 erilaista aminohappoa, joita puolestaan ​​käytetään proteiinien rakentamiseen erilaisina yhdistelminä. Aminohapot on jaettu kahteen ryhmään: Pohjimmiltaan niillä on sama rakenne, kaikki aminohapot koostuvat aminoryhmästä (NH2) ja karboksyyliryhmästä (COOH). Nämä kaksi ryhmää ovat sitoutuneet hiiliatomiin ja siten toisiinsa.

Keski-hiiliatomissa on lisäksi vetyatomi (H) ja sivuketju (jäännösryhmä). Aminohappojen välinen ero määritetään sitten sen perusteella, mitkä atomit ovat kiinnittyneet tähän jäännösryhmään. Esimerkiksi glysiini on yksinkertaisin aminohappo, koska sen sivuketjuun on kiinnittynyt vain yksi vetyatomi.

Jos vähintään 100 aminohappoa on juotettu yhteen, puhumme proteiinista. Alle 100 aminohappoa kutsutaan peptideiksi. Rakenteen ei kuitenkaan tarvitse aina olla puhtaasti ketjun muotoinen, vaan se voi myös koostua useista läheisesti vierekkäisistä ketjuista.

Vastaavasti proteiinivalikoima on hyvin suuri. Proteiinin lopullinen toiminta määräytyy sen rakenteen perusteella. Proteiinirakenne voidaan kuvata neljällä eri tavalla.

• Aminohapot, joita keho itse voi tuottaa
• Aminohapot, jotka on otettava ruoan kanssa (= välttämättömät aminohapot).
• Ensisijainen rakenne (vain aminohappojen järjestys proteiinissa)
• Toissijainen rakenne (aminohapon paikallinen spatiaalinen järjestely (alfa-heliksi) ruuveissa tai taittumattomissa säikeissä)
• Tertiäärinen rakenne (ketjun koko avaruusrakenne sivuketjut mukaan lukien)
• Kvaternaarinen rakenne (kaikkien ketjujen koko paikkatilanne)