Kallistuspöytätutkimus: Määritelmä, syyt, menettelytapa

Mikä on kallistuspöytätutkimus?

Kallistuspöytätutkimus tehdään yleensä epäselvien pyörtymisjaksojen (pyörtyminen) tarkempaan selvittämiseen.

Mikä on pyörtyminen?

Pyörtyminen on äkillinen pyörtyminen, joka kestää lyhyen ajan. Puhekielessä pyörtymistä kutsutaan usein myös verenkiertohäiriöksi. Pyörtyminen on jaettu eri luokkiin sen mukaan, miten se ilmenee:

  • vasovagaalinen pyörtyminen: laukaisee pitkäaikainen seisominen tai tunteet, kuten shokki tai kipu
  • ortostaattinen pyörtyminen: tapahtuu, kun vartaloa vaihdetaan pystyasentoon
  • sydämen pyörtyminen: esiintyy aivojen verenkiertohäiriöiden yhteydessä
  • aivoverenkiertohäiriö: laukaisee niin sanottu koputusilmiö, joka voi johtaa aivojen veren puutteeseen

Milloin teet kallistuspöydän tutkimuksen?

Älä suorita kallistuspöydän tutkimusta, jos sinulla on tiettyjä olemassa olevia sairauksia. Nämä sisältävät:

  • selvä sydänläppästen ahtauma (aortta- tai mitraaliläppästenoosi)
  • selvä sepelvaltimoiden ahtauma (sepelvaltimon ahtauma)
  • selvä aivoverisuonten ahtautuminen (aivoverisuonten ahtauma)

Mitä teet kallistuspöydän tutkimuksen aikana?

Lääkäri suorittaa kallistuspöydän tutkimuksen erityisellä kallistuspöydällä – siirrettävällä sohvalla. Potilas kiinnitetään tämän pöydän päälle ja jonkin ajan kuluttua vaaka-asennossa potilas nostetaan pystyasentoon.

Ennen kallistuspöytätutkimuksen aloittamista potilaalle annetaan suonensisäinen pääsy lääkkeiden nopeaa antamista varten. Verenpainetta seurataan jatkuvasti ja EKG tallennetaan sydämen toiminnan seuraamiseksi. Mitään ei saa syödä noin neljään tuntiin ennen tutkimusta.

Positiivinen kallistuspöytätutkimus

Kallistuspöytätesti katsotaan positiiviseksi, jos verenpaine tai pulssi laskee pystyasennossa ja potilas pyörtyy. Jos näitä oireita ilmenee, testi keskeytetään välittömästi ja kallistuspöytä palautetaan vaaka-asentoon.

Negatiivinen kallistuspöytätesti

Jos pyörtymistä tai verenpaineen tai pulssin muutoksia ei tapahdu 45 minuutin pystyasennossa, testi on negatiivinen.

Kallistuspöydän tarkastus on helppo suorittaa ja sitä käytetään yleisesti. Tutkimus ei kuitenkaan ole kovin tarkka, sillä vaikka testitulokset olisivat negatiiviset, potilaalla voi olla pyörtyminen (väärä-negatiivinen tulos) tai terveillä ihmisillä voi olla positiivisia tuloksia kallistuspöytätutkimuksessa (vääräpositiivinen tulos). Siksi lisätutkimukset ovat yleensä tarpeen.

Mitä riskejä kallistuspöytätutkimuksessa on?

Normaalisti kuitenkin pyörtymisen ilmaantuessa ainoa vaadittava toimenpide on kallistua nopeasti (alle kymmenessä sekunnissa) taaksepäin makuuasentoon.

Mitä minun tulee tehdä kallistuspöydän tutkimuksen jälkeen?

Jos kallistuspöytätutkimuksen aikana ei ole ilmennyt komplikaatioita, ei yleensä tarvitse noudattaa muita varotoimenpiteitä tutkimuksen jälkeen.