Tie sydämeen
Tärkeä vatsaontelon verenkeräyspiste on porttilaskimo, joka tuo happiköyhää, mutta ravinteikasta verta vatsaontelosta maksaan – keskeiseen aineenvaihduntaelimeen.
Kaikissa suonissa ei kuitenkaan kulje "käytettyä", eli happiköyhää verta. Poikkeuksen muodostavat neljä keuhkolaskimoa, jotka tuovat keuhkoissa hapetettua verta takaisin sydämeen (vasempaan eteiseen).
Suonen rakenne
Suonilla on suunnilleen sama ympärysmitta kuin valtimoilla, mutta ohuempi seinämä (koska niissä on vähemmän painetta) ja siten suurempi luumen. Toisin kuin valtimoissa, niiden keskimmäisessä seinäkerroksessa (media tai tunica media) on vain ohut lihaskerros. Toinen ero valtimoista: Monissa suonissa on sisäänrakennetut venttiilit (katso alla).
Pinnalliset ja syvät suonet
Syvät suonet kulkevat kehon syvemmällä kudoskerroksella, enimmäkseen lihasten ympäröimänä. Ne sisältävät suurimman osan laskimojärjestelmän veritilavuudesta (noin 90 prosenttia) ja kuljettavat verta lihaksista takaisin sydämeen. Pinnalliset ja syvät laskimot ovat kosketuksissa toisiinsa yhdistävien laskimoiden kautta.
Suonet varastoivat paljon verta
Estynyt verenkuljetus
Alhainen sisäinen paine suonissa ja hidas verenvirtaus vaikeuttavat veren kuljettamista takaisin sydämeen. Varsinkin seistessä laskimoveri on kuljetettava alhaalta ylöspäin painovoimaa vastaan. Tätä varten se tarvitsee tukea.
Laskimoventtiilit
Lihaspumppu
Venttiilijärjestelmän lisäksi suonten ympärillä olevat luustolihakset tukevat heidän työtään – mutta vain liikuttaessa. Kun istumme tai seisomme pitkään, jalkojen lihaspumppu ei ole juurikaan aktiivinen. Silloin jalat voivat turvota ja tuntua raskaalta.
