Dementian hoito: vinkkejä sairastuneille
Dementian diagnoosi laukaisee pelkoja, huolia ja kysymyksiä monille sairastuneille: Kuinka kauan voin jatkaa itsestäni huolehtimista? Miten minun pitäisi käsitellä lisääntyviä dementian oireita? Mitä voin tehdä lievittääkseni niitä?
Dementian alkuvaiheessa kokemus on osoittanut, että sairastuneet selviävät parhaiten arjestaan, jos he ovat hyvin perillä taudista, käsittelevät sitä avoimesti ja hakevat apua tarvittaessa.
Sosiaalisten kontaktien ja harrastusten ylläpitäminen
Dementiasta selviytymiseksi on tärkeää pysyä aktiivisena. Säännölliset tapaamiset ystävien kanssa, retket ja harrastukset, joita viljeltiin ennen diagnoosia, tulee säilyttää mahdollisimman pitkään. Aktiiviset voivat säilyttää oppimaansa pidempään ja harjoitella itsenäisyyttään. Riittävä aktiivisuus päivällä varmistaa myös hyvät yöunet.
On myös järkevää osallistua virkistys- tai senioriryhmiin. Dementian pitkälle edenneiden potilaiden tulee liittyä dementiapotilaiden hoitoryhmään.
Vapaa-aikaa suunniteltaessa ja organisoitaessa ei saisi ylikuormittaa itseään: Vapaa-ajalla on parempi tehdä vähemmän ammatteja kuin kiirehtiä päivä kerrallaan toiminnasta toiseen.
Mukauta toimintaa ja opi uusia asioita
Voit esimerkiksi lukea mieluummin novelleja ja sanomalehtiartikkeleita, tehdä helpompia pulmia tai hankkia helpompia malleja suuremmilla komponenteilla.
Tällainen toiminta on hyvää aivojen ja muistin harjoittelua. Dementiapotilaiden ei kuitenkaan pitäisi vain pitää kiinni testatuista toiminnoista, vaan myös oppia uusia, kuten tanssia, musiikin tekemistä, maalaamista tai pulmien kokoamista. Yhtä hyödyllisiä ovat pelit dementiapotilaille, kuten huonepelit (mahdollisesti yksinkertaistetut), pallopelit tai sanapelit (kuten arvailut tai sananlaskujen täydentäminen).
Päivän jäsentäminen
Dementian ja sen oireiden hoitaminen on sairaiden helpompaa, jos he jäsentävät päivänsä hyvin. Kaikessa toiminnassa, kuten nukkumisessa, syömisessä, peseytymisessä, kävelyllä, ystävien tapaamisessa, urheilussa jne., ihmisten tulisi tottua kiinteisiin aikoihin niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä auttaa orientoitumisessa ja välttää stressiä.
Pysy mobiilina
Dementian oikea käsittely mahdollistaa sen, että monet sairastuneet voivat jatkaa kotitalouksien hoitamista itse pitkän aikaa, esimerkiksi ruoanlaittoa, ostoksia, pyykinpesua tai puutarhatyötä. Tarvittaessa omaiset tai omaishoitajat voivat tarjota apua.
Jos kävely ja seisominen aiheuttavat ongelmia, kävelijät ja rollaattorit voivat auttaa.
Syö tasapainoisesti ja juo runsaasti
Jos potilaat eivät syö tasapainoisesti ja juo liian vähän, tämä voi pahentaa dementian oireita. Siksi monipuolinen ruokavalio ja riittävä nesteen saanti ovat erittäin tärkeitä.
Jotkut potilaat menettävät kuitenkin makuaistinsa, ruokanautinsa ja ruokahalunsa. Strategioita tätä vastaan ovat ruuan intensiivisempi maustaminen ja monipuolisempi ruokalista. Pienet kulhot hedelmä-, vihannes- ja suklaapaloilla voidaan myös sijoittaa ympäri kotia. Tämä houkuttelee dementiapotilaita kurkottamaan sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Ne, jotka eivät enää osaa kokata itse, voivat tilata "aterioita pyörillä".
Päivittäisen juomamäärän tulee olla vähintään 1.5 litraa, mieluiten keittojen, veden, mehujen tai teen muodossa. Jälleen on järkevää sijoittaa juomapulloja useisiin paikkoihin kotona.
Vinkkejä unohtamista vastaan
Dementiapotilaiden tulee yrittää pitää tärkeät tavarat, joita he tarvitsevat usein (avaimet, lompakko, lasit jne.) aina samassa paikassa. Tärkeät puhelinnumerot ja osoitteet tulee aina olla käden ulottuvilla, mielellään sekä kiinteässä paikassa kotona että käsilaukussa/lompakossa.
Tapaamiset ja päivämäärät tulee merkitä kalenteriin.
Omaisten ja omaishoitajien on helpompi käsitellä dementiaa, kuten sairastuneidenkin, jos he tietävät taudin tyypistä ja mahdollisesta etenemisestä. On myös muita vinkkejä, jotka voivat parantaa ja helpottaa dementiapotilaiden käsittelyä.
Kommunikoi oikein
Hyvään dementian hoitoon kuuluu asianmukainen kommunikointi potilaiden kanssa. Tämä kuitenkin vaikeutuu taudin edetessä – potilaat ovat yhä unohtuvampia, eivät enää muista nimiä, päivämääriä, sanojen merkityksiä ja usein vain muotoilevat lauseita hitaasti. Tämä vaatii paljon ymmärrystä ja kärsivällisyyttä muilta.
Muistutuksista voi olla apua: Pienille paperilapuille voidaan kirjoittaa esimerkiksi tietoa päivittäisistä rutiineista tai vastauksia potilaiden usein kysyttyihin kysymyksiin (kuten viikonpäivä, asuinpaikka jne.). Nämä muistiinpanot voidaan sitten kiinnittää suosittuihin paikkoihin, kuten jääkaappiin tai kylpyhuoneen oveen.
Toinen muistutus, joka voi helpottaa ja edistää kommunikaatiota dementiassa, on muistikirja. Kirjaan on kiinnitetty kuvia tärkeistä tapahtumista ja ihmisistä potilaan elämästä ja alle kirjoitettu lyhyt muistiinpano (tapahtuman tyyppi, nimi jne.).
Kun keskustelet dementiapotilaiden kanssa, seuraavat viestintävinkit tulee ottaa huomioon:
- Odota kärsivällisesti, että potilas vastaa kysymyksiin tai noudattaa pyyntöä.
- Jos mahdollista, muotoile kysymykset siten, että potilas voi vastata "kyllä" tai "ei".
- Ennen jokaista keskustelua ota katsekontakti ja puhu potilaalle nimellä.
- Puhu hitaasti, selkeästi ja lyhyillä lauseilla.
- Vältä ironisia tai satiirisia huomautuksia – dementoitunut ei yleensä ymmärrä niitä.
- Toista tärkeät tiedot useita kertoja, kuten lääkärin vastaanotolle tai kävelylle lähtöaika.
- Vältä keskusteluja.
- Jätä huomioimatta dementiaa sairastavan henkilön syytökset ja moitteet niin paljon kuin mahdollista – niitä ei useinkaan ole tarkoitettu henkilökohtaisesti, vaan ne kuvastavat vain sairastuneen pelkoa, turhautumista ja avuttomuutta.
- Älä tarjoa enempää kuin kahta vaihtoehtoa (kuten ruokaa tai juomaa) – mikään muu hämmentää dementiapotilaita.
Tärkeä malli kommunikoida dementoituneiden kanssa on nimeltään validointi: dementiapotilaat pyritään tavoittamaan siellä missä he ovat. Heidät jätetään omaan maailmaansa eikä epäile heidän mielipiteitään ja näkemyksiään. Siksi on syytä arvostaa dementiapotilasta ja ottaa vakavasti (= validointi).
Apua niin paljon kuin tarvitaan – ei enempää!
On kuitenkin parempi olla ottamatta kaikkea pois potilaan käsistä, vaan antaa hänelle aikaa tehdä asioita itse. Tämä ei vain harjoita aivoja, vaan myös estää dementiapotilaita tuntemasta, että heitä kohdellaan kuin lasta.
Ei myöskään ole kovin hyödyllistä seisoa kärsimättömänä vieressä. Dementiapotilaat tuntevat silloin lisäpainetta.
Aisteja stimuloiva
Menneisyyden tutut tuoksut voivat herättää muistoja, joiden uskottiin haudatuiksi. Tämä voi olla äidin hajuvesi tai koneöljyn haju, jos dementoitunut henkilö työskenteli autokorjaamossa.
Myös muut aistinvaraiset ärsykkeet (kosketus, maku, näkö) voivat stimuloida dementiapotilaita, antaa heille iloa ja herättää muistoja.
Tarjoa omaa helpotustasi
Kärsivällisyyttä, voimaa, aikaa, ymmärrystä – dementiapotilaiden tekeminen on uuvuttavaa ja vaatii paljon perheenjäseniltä ja omaishoitajilta. Säännöllinen lepo ja helpotus ovat siksi erittäin tärkeitä.