Lyhyt katsaus
- Munuaisten vajaatoiminta – Määritelmä: Munuaisten vajaatoiminnassa (munuaisten heikkous, munuaisten vajaatoiminta) munuaisilla on rajoitetusti tai ei ollenkaan kykyä erittää virtsan aineita – eli aineita (kuten ureaa), joiden on jatkuvasti eritettävä virtsaan, koska muuten on olemassa riski haittaa terveydelle.
- Sairausmuodot: akuutti munuaisten vajaatoiminta (äkillisesti alkava, mahdollisesti palautuva) ja krooninen munuaisten vajaatoiminta (alkaa asteittain, yleensä etenevä, ei palautuva, mutta sitä voidaan tarvittaessa hidastaa).
- Syyt: Äkillinen munuaisten vajaatoiminta, esim. tapaturmat, palovammat, tulehdukset, infektiot, sydämen vajaatoiminta, kasvaimet, munuaiskivet, lääkkeet. Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa esim. diabetes, korkea verenpaine, munuaiskystat, tulehdukset, lääkkeet.
- Hoito: Munuaisten vajaatoiminnan syystä ja vakavuudesta riippuen. Syyn ja olemassa olevien riskitekijöiden (kuten korkea verenpaine) hoito, neste-, happo-emäs- ja elektrolyyttitasapainon säätö, munuaisia vaurioittavien lääkkeiden välttäminen, tarvittaessa dialyysi tai munuaisensiirto. Lisäksi ravitsemussuositukset.
Mikä on munuaisten vajaatoiminta?
Munuaisten vajaatoiminnassa (munuaisten heikkous, munuaisten vajaatoiminta) munuaiset eivät enää pysty hoitamaan päätehtäväänsä tai voivat suorittaa sen vain rajoitetusti. Tämä koostuu jatkuvasta veren suodattamisesta ja puhdistamisesta eli ylimääräisen veden, kivennäisaineiden ja aineenvaihduntatuotteiden suodattamisesta ja erityksestä virtsana.
Mitä munuaisten vajaatoiminnassa tapahtuu?
Kun munuaiset eivät enää pysty suodattamaan verta (riittävästi), virtsa-aineita kertyy elimistöön. Nämä ovat aineenvaihdunnan lopputuotteita, jotka on poistettava virtsan mukana, kuten urea, virtsahappo ja kreatiniini.
Lisäksi vettä ja kivennäisaineita kertyy elimistöön myös munuaisten vajaatoiminnan aikana. Tämä voi muun muassa aiheuttaa kudosten turvotusta (edeemaa) ja sydämen rytmihäiriöitä (liian suuresta kaliumista johtuen). Lisäksi munuaisten vajaatoiminnassa voi kehittyä metabolinen asidoosi (metabolisesti "hapan" veri).
Munuaisten vajaatoiminta - akuutti tai krooninen
Lääkärit puhuvat akuutista munuaisten vajaatoiminnasta, kun munuaisten toiminta heikkenee äkillisesti eli lyhyessä ajassa. Tämä toiminnan menetys on mahdollisesti palautuva. Voit lukea tästä lisää artikkelista Akuutti munuaisten vajaatoiminta.
Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa munuaisten toiminta heikkenee asteittain ja pysyvästi. Löydät lisätietoja tästä munuaisvaurion muodosta artikkelista Krooninen munuaisten vajaatoiminta.
Onko munuaisten vajaatoiminta parannettavissa?
Jos "munuaisten vajaatoiminta" viittaa oikein kroonisen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheeseen, vastaus on ei (sairaiden munuaisten osalta). Munuaisvauriot ovat niin laajat, että he ovat riippuvaisia dialyysistä ("verenpesusta") selviytyäkseen - tai uudesta munuaisesta (munuaisensiirto).
Krooninen munuaisten vajaatoiminta ei ole edes varhaisemmassa vaiheessa parannettavissa siinä mielessä, että jo tuhoutunut munuaiskudos saa takaisin toimintakykynsä. Varhaisessa ja asianmukaisessa hoidossa tauti ei kuitenkaan etene edes loppuvaiheeseen (tai ainakaan hyvin hitaasti).
Akuutti munuaisten vajaatoiminta voi toisaalta parantua: Jos se hoidetaan nopeasti, munuaisten toiminta yleensä palautuu kokonaan. Pienellä osalla potilaista on kuitenkin krooninen munuaisten vajaatoiminta. Ilman hoitoa munuaisten vajaatoiminta on yleensä kuolemaan johtava.
Yleinen vastaus tähän kysymykseen ei ole mahdollista. Pohjimmiltaan:
Dialyysi voi olla hengenpelastus vaikeissa munuaisvaurioissa. Kroonisten dialyysipotilaiden elinajanodote on kuitenkin merkittävästi lyhentynyt (verrattuna samanikäiseen normaaliin väestöön).
Tilanne on erityisen kriittinen, jos mukana on myös muita sairauksia, kuten diabetes tai sydämen vajaatoiminta. Myös muut tekijät, kuten potilaan ikä, vaikuttavat siihen, kuinka pitkälle elinajanodote lyhenee munuaisten vajaatoiminnassa.
Ennuste näyttää paremmalta, kun potilaat, joilla on vaikea munuaissairaus, saavat luovuttajan munuaisen: Heillä on huomattavasti korkeampi elinajanodote munuaisensiirron jälkeen kuin dialyysipotilailla.
Lue lisää kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ihmisten elinajanodoteesta täältä.
Miten munuaisten vajaatoiminta ilmenee?
Etenkin vanhoilla ja heikkokuntoisilla ihmisillä akuutti munuaisten vajaatoiminta johtuu usein siitä, että he juovat aivan liian vähän, jolloin keho kuivuu (dehydraatio). Tietyt lääkkeet, infektiot, ei-tarttuva munuaistulehdus, kasvaimet tai sydämen vajaatoiminta voivat myös laukaista äkillisen munuaisten vajaatoiminnan.
Voit oppia lisää akuutin munuaisten vajaatoiminnan syistä täältä.
Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtuu hyvin usein diabeteksesta. Jatkuvasti kohonneet verensokeriarvot vahingoittavat munuaissoluja (glomeruluksia) eli munuaisten suodatusyksiköitä. Tätä munuaisvaurion muotoa kutsutaan "diabeettiseksi nefropatiaksi".
Pitkään jatkunut korkea verenpaine vaurioittaa myös usein kroonisesti munuaisia. Muita mahdollisia syitä ovat munuaistulehdus ja kystinen munuaissairaus (yleensä synnynnäinen lukuisten nestetäytteisten onteloiden (kystojen) muodostuminen munuaisissa).
Munuaisten vajaatoiminta: oireet
Akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa on usein vain epäspesifisiä oireita, kuten nopeaa väsymystä. Huomattavin oire voi olla myös virtsan määrän väheneminen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Jotkut sairaat henkilöt jopa erittävät liiallisia määriä virtsaa (polyuria).
Krooninen munuaisten heikkous ei aluksi osoita oireita. Vasta munuaisvaurion edetessä ilmaantuu vähitellen taudin merkkejä, kuten heikkoutta, kutinaa, likaisenkeltaista ihonväriä (café-au-lait ihonväri) ja virtsaa muistuttavaa uloshengitysilman, ihon ja hien hajua (ureeminen fetor).
Jos munuaiset erittävät liian vähän vettä, se yleensä kerääntyy kudoksiin. Seurauksena on esimerkiksi vedenpidätys (turvotus) jaloissa. "Liikahydraatio" voi kuitenkin vaikuttaa myös keuhkoihin (keuhkopöhö).
Lue lisää munuaisten vajaatoiminnan merkeistä artikkelista Munuaisten vajaatoiminta – oireet.
Munuaisten vajaatoiminta: Diagnoosi
Diagnoosi alkaa yksityiskohtaisella keskustelulla lääkärin ja potilaan välillä sairaushistorian saamiseksi. Lääkäri kysyy muun muassa, mitä vaivoja potilaalla on ja kuinka kauan ne ovat olleet olemassa. Hän tiedustelee myös perussairauksia (kuten korkea verenpaine) ja potilaan käyttämiä lääkkeitä.
Sairaushistorian haastattelua seuraa lääkärintarkastus sekä veri- ja virtsakokeet. Munuaisten vajaatoiminnan kannalta merkityksellisiä veriarvoja ovat kreatiniini, urea ja kreatiniinin puhdistuma. Nämä munuaisarvot antavat lääkärille viitteen siitä, kuinka paljon munuaisten toiminta on heikentynyt.
Lisääntyneen proteiinimäärän havaitseminen virtsasta (proteinuria) on myös informatiivinen. Se on usein merkki munuaisten vajaatoiminnasta, mutta sillä voi olla myös muita syitä.
Voit lukea lisää akuutin munuaisten vajaatoiminnan tutkimuksista ja diagnoosista täältä. Jos haluat tietää lisää kroonisen munuaisten vajaatoiminnan arvioinnista, lue tästä.
Munuaisten vajaatoiminta: vaiheet
Akuutti munuaisten vajaatoiminta voidaan jakaa sairauden kulussa muun muassa neljään vaiheeseen: Se alkaa vauriovaiheesta (alkuvaihe), joka kestää vain tunteista päiviin ja päättyy toipumisvaiheeseen. Jälkimmäisen aikana munuaisten toiminta palautuu enemmän tai vähemmän, mikä voi kestää jopa kaksi vuotta. Lisäksi akuutti munuaisten vajaatoiminta jaetaan kolmeen vaiheeseen riippuen munuaisarvojen laajuudesta ja virtsan erittymisestä.
Voit lukea lisää akuutin munuaisten vajaatoiminnan vaiheista ja etenemisvaiheista täältä.
Voit lukea lisää kroonisen munuaisten vajaatoiminnan eri vaikeusasteista artikkelista Munuaisten vajaatoiminta – vaiheet.
Munuaisten vajaatoiminta: Hoito
Munuaisten vajaatoiminnan hoito riippuu tilan syystä ja vakavuudesta.
Kaikissa munuaisten vajaatoiminnan muodoissa lääkärit valvovat ja säätelevät happo-emäs- ja elektrolyyttitasapainoa (elektrolyytit = veren suolat). He voivat määrätä lääkkeitä tähän tarkoitukseen. Ns. diureetteja ("vesitabletteja") tarvitaan joskus, jotta sairaat voivat silti virtsata riittävästi ja poistaa "myrkkyjä".
On myös tärkeää välttää munuaisia vahingoittavia lääkkeitä munuaisten vajaatoiminnassa tai käyttää niitä vain varoen ja pieninä annoksina. Esimerkiksi hyvin tunnettua kipulääkettä ja kuumetta alentavaa ibuprofeenia ei saa käyttää vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa.
On parasta ottaa lääkkeitä vasta lääkärin kanssa neuvoteltuaan.
Voit lukea lisää akuutin munuaisten vajaatoiminnan hoidosta täältä. Voit lukea kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoidosta täältä.
Munuaisten vajaatoiminta: Ravitsemus
Munuaisten vajaatoimintapotilaat voivat myös itse tehdä jotain vähentääkseen munuaistensa rasitusta ja parantaakseen yleiskuntoaan. On esimerkiksi tärkeää pitää silmällä omaa proteiini- ja kalorinsaantia. Munuaisten vajaatoiminta voi johtaa lisääntyneeseen proteiinien hajoamiseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.
Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien tulisi syödä runsaasti fosfaattia sisältäviä ruokia joko luonnollisesti tai lisäaineena kohtuudella. Näitä ovat pähkinät, muut eläimenosat, täysjyväleipä, maito, sulatejuusto ja tietyt makkaratyypit.
Erityissuositukset koskevat myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita, jotka saavat dialyysihoitoa.
Voit lukea lisää tästä aiheesta artikkelista Ravitsemus munuaisten vajaatoiminnassa.
