Laskimo vs. valtimo
Valtimot kuljettavat verta pois sydämestä, suonet sydäntä kohti. Näiden kahden tyyppisten suonien osuus verenkiertoelimistössä on hyvin erilainen: verisuonista, jotka muodostavat suurimman osan verisuonista noin 75 prosenttia, verisuonten osuus on vain noin 20 prosenttia (kapillaarit viisi prosenttia). Ne jakautuvat koko kehoon ja löytyvät yleensä suonien läheisyydestä.
Laskimoveri rinnastetaan usein happiköyhään vereen ja valtimoveri happirikkaaseen vereen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa: on totta, että useimmat valtimot kuljettavat happirikasta verta ja useimmat suonet kuljettavat happiköyhää verta. Keuhkovaltimot kuljettavat happitonta verta sydämestä keuhkoihin, joissa se imee uutta happea hengittämästämme ilmasta. Nyt happirikas veri virtaa takaisin sydämeen keuhkolaskimoiden kautta.
Valtimot: Rakenne
Valtimoiden halkaisija vaihtelee 20 mikrometristä (µm) arteriolien (pienimpien valtimoiden) osalta kolmeen senttimetriin aortan (kehon suurin verisuoni) kohdalla. Kaikkien valtimoiden seinämä koostuu kolmesta klassisesta kerroksesta: Intima, Media, Adventitia.
Valtimon seinämälle on ominaista ennen kaikkea paksu keskikerros, joka on tuskin korostunut suonissa. Väliaine sisältää sileän lihaksen ja/tai elastista sidekudosta. Näiden kahden komponentin suhde vaihtelee, joten elastinen ja lihaksikas valtimotyyppi voidaan erottaa (niiden kahden välisten siirtymämuotojen lisäksi):
Elastisen tyyppiset valtimot sisältävät erityisen suuren määrän elastisia kuituja väliaineessa. Tämäntyyppiset suonet sisältävät ennen kaikkea suuret sydämen lähellä olevat verisuonet, koska ne ovat erityisen alttiina sydänlihaksen supistumisen (systole) ja rentoutumisen (diastole) välisille suurille paineenvaihteluille ja niiden on kompensoitava niitä. Lihastyyppisten valtimoiden seinämässä on toisaalta keskikerros, jossa on paljon enemmän sileää lihasta. Tällaisia suonia löytyy pääasiassa elimistä. He voivat hallita verenkiertoa seinien lihasten kautta.
Erilaiset valtimot yhdellä silmäyksellä
Tärkeitä valtimoita kehossa ovat
- Aorta (päävaltimo)
- Keuhkovaltimo (keuhkovaltimo)
- brakiokefaalinen valtimo (brachiocephalic runko)
- Kaulavaltimo (arteria carotis communis)
- Subklaviaalinen valtimo (subklavialainen valtimo)
- Maksa-mahavaltimo (truncus coeliacus)
- Suoliliepeen valtimo (Arteria mesenterica)
- Munuaisvaltimo (arteria renalis)
- Yhteinen suolivaltimo (Arteria iliaca communis)
- Olkavarren valtimo (olkavarren valtimo)
Erityisiä valtimoita ovat muodoltaan tai toiminnaltaan
- Estevaltimo: voi katkaista verenkierron sen seinämän lihasten supistumisen kautta (keuhkoputket, penis, klitoris)
- Kierteinen valtimo (Arteria helicina): erittäin mutkainen, voi pidentää tarvittaessa (peniksessä erektion aikana)
- Sivuvaltimo (vas collaterale): Valtimon toissijainen suoni; toimii vaihtoehtoisena reittinä, jos tämä päävaltimo on tukossa (ohitus tai sivukierto)
- Päävaltimo: ilman sivuverenkiertoa
arterioles
Tarvitaan ohuempia suonia, jotta koko keho saa riittävästi happea. Siksi valtimot haarautuvat pienempiin suoniin, arterioleihin, jotka sitten jakautuvat edelleen kapillaareihin. Kapillaariverkko muodostaa sitten siirtymän laskimojärjestelmään.
Arteriolien halkaisija vaihtelee välillä 20-100 mikrometriä (µm). Valtimon seinämässä on vähän sileää lihasta (ohut väliaine) ja 40-75 mmHg:n paine on hieman pienempi kuin suuremmissa valtimoissa. Nämä hienot punaiset suonet ovat selvästi näkyvissä silmien valkoisessa kovakalvossa.
Valtimoiden sairaudet
Valtimoverisuonisairaudet ovat yleensä okklusiivisia sairauksia, jotka johtuvat edenneestä arterioskleroosista: kerrostumat ja tulehdukset sisäseinämissä voivat kaventaa verisuonia (stenoosi) tai jopa tukkia sen kokonaan, mikä heikentää hapen saantia (kuten aivohalvauksen tai sydänkohtauksen tapauksessa).
Tämä voi tapahtua myös siksi, että arterioskleroottisesti muuttuneisiin verisuonten seinämiin voi helposti muodostua verihyytymiä, jotka voivat tukkia suonen in situ (tromboosi) tai – verenvirtauksen kuljettamana – muualla kehossa (embolia).
Ateroskleroosin ja sen toissijaisten sairauksien riskitekijöitä ovat liikalihavuus, liikunnan puute, korkea verenpaine, tupakointi ja korkeat veren lipiditasot.
Valtimon epänormaalia pussin tai karan muotoista laajentumista kutsutaan aneurysmaksi. Se voi repeytyä äkillisesti, mikä voi olla hengenvaarallista (esim. jos vatsa-aortta repeytyy).
