Arterioskleroosi (valtimoiden kovettuminen)

Ateroskleroosi – puhekielessä nimeltään verisuonten kalkkiutuminen – (synonyymit: arterioskleroosi; arterioskleroosi; ateroskleroosi; ICD-10-GM I70.-: ateroskleroosi) viittaa krooniseen etenevään (etenevää) prosessiin, joka johtaa tunnusomaisiin muutoksiin sisäkerroksessa (intima) ja sisäkerroksessa (intima media) valtimon seinästä. Skleroosi esiintyy siellä johtuen sidekudos proliferaatio, joka johtaa rappeuttaviin-nekrotisoiviin muutoksiin intimassa, missä kolesteroli, rasvahapot ja kalsium talletetaan.

Ateroskleroosia ei kuitenkaan pidä ymmärtää systeemisenä sairautena, koska sen ilmentyminen vaihtelee huomattavasti ja tietyt anatomiset alueet (esim. valtimo (rintavaltimo)) jätetään käytännössä aina pois.

Sukupuolisuhde: Miehen ja naisen välinen suhde on 5:1 (okklusiivinen sairaus).

Taajuushuippu: Sairaus alkaa jo murrosiässä. Oireet ilmaantuvat kuitenkin vasta keski-iässä. Voidaan olettaa, että yli 80-vuotiailla on aina ateroskleroosi.

Esiintyminen (tautien ilmaantuvuus) on erityisen korkea teollisuusmaissa.

Kulku ja ennuste: Ateroskleroosi etenee hitaasti. Oireiden kehittyminen verisuonimuutosten vuoksi kestää useita vuosikymmeniä. Taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa myönteisesti varhaisella hoito. Ennuste riippuu pääasiassa muiden läsnäolosta riskitekijät kuten verenpainetauti (korkea verenpaine), liikalihavuus, diabetes mellitus ja tupakka kulutus. Ateroskleroosin yleisiä seurauksia ovat apopleksia (tahti), sydäninfarkti (sydän hyökkäys), aortta aneurysma (vatsa-aortan laajentuminen) ja ääreisvaltimotauti (PAVD).