Diagnostiikka
Sakraalin diagnoosi murtuma sisältää täydellisen anamneesin, joka antaa tietoa loukkaantumismekanismista ja olemassa olevista oireista. Nämä tiedot ovat usein riittäviä oikean diagnoosin saamiseksi. Tästä huolimatta kliininen tutkimus sekä x-ray Lantion kahdessa tasossa (lantion yleiskatsaus ja vino lantion röntgenkuva) tulisi aina tehdä diagnoosin vahvistamiseksi.
Lisäksi voidaan suorittaa CT (tietokonetomografia) paikantamaan paremmin murtuma ja havaita mahdolliset vammat. Kliinisen tutkimuksen aikana on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisiin motorisiin tai aistivajeisiin sekä verisuonten tilan määrittämiseen (jalkojen ja jalkojen pulssien palpataatio!). Tällä tavoin mahdolliset verisuoni- ja hermovauriot voidaan havaita aikaisin ja välttää vakavat seuraukset.
Hoito
Ei-sijoiltaan eli ei-sijoiltaan sakraali murtuma voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa konservatiivisesti eli ilman leikkausta. Tässä tapauksessa sängyn lepoa ylläpidetään aluksi 3-4 viikkoa, minkä jälkeen painon asteittainen lisääntyminen kestää kainalosauvat.
Toissijaisten siirtymien (jakeiden liukastumisen) välttämiseksi tulisi suorittaa säännölliset seurantatutkimukset. Kirurginen stabilointi tulisi aina suorittaa vakavien murtumien (ts. Vaskulaaristen tai hermovaurioiden), epävakaiden tai sijoiltaan murtuneiden sacrum. Kirurginen stabilointi saavutetaan yleensä levyn osteosynteesin tai ruuvikiinnityksen avulla.
Sakraalimurtumat kunnostetaan kirurgisesti vain, jos murtuma on muuttunut tai epävakaa, kun taas yksinkertaisia ja sijoittumattomia murtumia voidaan hoitaa konservatiivisesti (ei-kirurgisesti). Kirurgiseen hoitoon on saatavana erilaisia osteosynteesejä. Näitä ovat vakaan kulman implantit, levy- ja ruuviosteosynteesit.
Murtumasta riippuen myös selkärangan tai lantion alaosaa on hoidettava osteosynteesimateriaalilla leikkauksen aikana. Takaosan lantionrenkaan vakauttaminen on erityisen tärkeää, mikä mahdollistaa varhaisen mobilisoinnin ja toiminnallisuuden. Lisäksi kirurginen dekompressio, toisin sanoen hermo- ja verisuonirakenteiden helpotus, tulisi suorittaa tarvittaessa.
Fysioterapialla on rooli sakraalimurtumien konservatiivisessa ja kirurgisessa hoidossa. Fysioterapia varmistaa, että potilaiden liikkuvuus säilyy hallituissa olosuhteissa immobilisoinnista ja suojasta huolimatta. Fysioterapeuttien avulla potilaat oppivat myös käyttämään kainalosauvat oikein, jotta paljastaa sacrum vain osittaiseen kuormitukseen alussa. Lisäksi fysioterapeutti kouluttaa lihaksia, koska lantion ja jalkojen lihaslaitteet ovat usein taantuneet merkittävästi sängyn ja lepotilan vuoksi.
