Hoito selkärankareuma

Huomautuksia

Tämä aihe on jatkoa teemallemme:

  • Bechterew'n tauti

Synonyymit laajemmassa merkityksessä

Selkärankareuma (AS), selkärankareuma, spondylartropatyrreuma, nivelreuma, nivelpsoriaasi, metotreksaatti

Johdanto Hoito

Hoito perustuu tulehdukselliseen aktiivisuuteen ja vaiheeseen selkärankareuma. Lisäksi lääkärin on tietysti otettava huomioon potilaan yksilöllinen vaste ja siihen liittyvät sairaudet. BASDAI (kylpy Selkärankareuma Disease Activity Index) käytetään usein taudin aktiivisuuden mittana.

Tämä on potilaille tarkoitettu kyselylomake, jonka vuonna 1994 kehitti ryhmä Englannin Bathista. Kysytään esimerkiksi kestosta ja vakavuudesta aamu jäykkyys, kipu ja väsymys. Hoidon tavoitteena on hidastaa tulehdusprosessia, torjua selkärangan jäykistymistä, lievittää kipu ja mahdollisuuksien mukaan ylläpitää liitokset.

Fysioterapia

Fysioterapia (fysioterapia) parantaa tai ylläpitää nivelten liikkuvuutta, venyttää lyhentyneitä lihasryhmiä ja vahvistaa heikentyneitä lihaksia. Lisäksi, koordinointi on koulutettu, väistävät liikkeet opitaan ja kipu on vähennetty. Suositeltavia urheilulajeja ovat: Vältä voimakasta tärinää, yksipuolista stressiä, urheilua, jolla on suuri loukkaantumisriski, samoin kuin urheilua kyfoosi selkärangan vahvistaminen (humping) (oikea ohjaustangon säätö pyöräilyn aikana!). Katso yleistä tietoa fysioterapiasta aiheesta:

  • Uima
  • Pyöräily
  • Murtomaahiihto
  • Metsäajo ja
  • Lentopallo.
  • Fysioterapia
  • Erikoistietoja on saatavana Medonilta. de - Fysioterapia selkärankareuman hoitoon

Fysioterapia

Fysioterapiatoimenpiteitä ovat esimerkiksi lämpökylmät sovellukset, lääketieteelliset kylvyt, hieronta, sähköhoitoa, ultraäänijne. Niiden tarkoituksena on ensisijaisesti lievittää kipua ja rentouttaa lihaksia.

Huumeterapia

Mb: n lääkehoidon perusta. Bechterew ovat ei-steroidiset reumalääkkeet (NSAID) ja COX 2: n estäjät (kuten Arcoxia 90 mg). Ne johtavat kivunlievitykseen 60-80%: lla potilaista ja todennäköisesti myös positiivisella vaikutuksella jäykistymiseen.

Pitkäaikaiset tautia modifioivat reumalääkkeet (DMARD), jotka ovat välttämättömiä nivelreumapotilaille niveltulehdus, ei ole käytännössä mitään vaikutusta selkärangan tulehdusmuutoksiin selkärankareuma. Tämän ryhmän parhaiten tutkittu lääke Bekhterevin taudissa on sulfasalatsiini (esim. Pleon®). On havaittu, että potilaat, joilla on matala taudin aktiivisuus ja hallitseva selkärangan toiminta, eivät yleensä hyöty hoidosta sulfasalatsiini, kun taas potilaat, joilla on pääasiassa perifeerinen niveltulehdus, ja potilaat, joilla on erittäin aktiivinen selkärangan infarktin varhaisvaihe, voivat hyötyä sulfasalatsiinihoidosta.

Toisinaan potilaita, joilla on selkärankareuma, hoidetaan myös metotreksaatti. Tehokkuus metotreksaatti arvioidaan hyvin epäjohdonmukaisesti. Vaikutus metotreksaatti näyttää olevan pääasiassa reuna-alueella liitokset, eli polvinivel, lonkan nivel, olkanivel, Jne

jne., näyttää olevan rajallinen. Toisin kuin nivelreuma niveltulehdus, systeemiset steroidit (kortisoni) ei juurikaan vaikuta Bekhterevin tautiin. Akuuteissa tapauksissa yhden tai muutaman akuutti tartunta liitokset, lääkäri voi antaa nivelsisäisiä injektioita (injektio niveliin) paikallispuudutteet (= paikallinen anestesia-) ja steroidit (kortisoni).

Tämä johtaa usein nopeaan kivunlievitykseen ja nivelen toiminnalliseen ylläpitoon. Jos steroidi-injektion jälkeen ei ole riittävästi parannusta, radiosynoviorteesi (RSO = tulehtuneen nivelen skleroterapia) limakalvo radionuklidien kanssa, esim. yttrium 90, renium 186 tai erbium 169) tai kemosynoviorteesi (CSO = tulehtuneen nivelen skleroterapia limakalvo skleroosilääkkeillä, esim. morrhuate tai osmiinihappo).

Jänteen kiinnitykset voidaan tunkeutua paikallisesti paikallispuudutteella ja tarvittaessa vesiliukoisella steroidilla (kortisoni). Viime vuosina hoito TNF-alfa-estäjillä (esim Humira®, Remicade®, Enbrel®) on osoitettu olevan erittäin tehokkaita aktiivisessa selkärankareumassa. ASAS (Assessments in Ankylosing Spondylitis) -ryhmän suositusten mukaan kansainvälinen tutkijaryhmä, enimmäkseen reumatologit, hoito TNF-alfa-estäjillä tulisi aloittaa, kun luotettavan (reumatologin vahvistaman) selkärankareuman diagnoosi on saatavilla, BASDAI> 4 oli läsnä vähintään 4 viikon ajan ja jos vähintään kaksi erilaista ei-steroidista tulehduskipulääkettä kolmen kuukauden aikana, niveltulehdettu steroidi tai sulfasalatsiini ei osoittanut toivottua vaikutusta potilailla, joilla oli pääasiassa perifeerinen niveltulehdus. Vasta-aiheet TNF-alfa-estäjien, kuten tuberkuloosi tai muut vakavat infektiot ja keskivaikeat tai vaikeat sydän epäonnistuminen on lääkärin suljettava etukäteen.

Uusempia tutkimuksia talidomidin ja pamidronaatin tehokkuudesta selkärankareuman lääkehoidossa on olemassa. Lisätutkimusten tuloksia on kuitenkin ensin odotettava perusteellisen arvioinnin saamiseksi. Toisin kuin nivelreuma niveltulehdus, systeemisillä steroideilla (kortisoni) on vain vähän vaikutusta Bekhterevin tautiin.

Akuuteissa tapauksissa yhden tai muutaman nivelen akuutissa tartunnassa lääkäri voi kuitenkin antaa nivelsisäisiä injektioita paikallispuudutteet (= paikallinen anestesia-) ja steroidit (kortisoni). Tämä johtaa usein nopeaan kivunlievitykseen ja nivelen toiminnalliseen ylläpitoon. Jos steroidi-injektion jälkeen ei ole riittävästi parannusta, radiosynoviorteesi (RSO = tulehtuneen nivelen skleroterapia) limakalvo radionuklidien kanssa, esim

yttrium 90, renium 186 tai erbium 169) tai kemosynoviorteesi (CSO = tulehtuneen nivelen limakalvon skleroterapia ns. Sklerosoivilla lääkkeillä, esim. Morrhuate tai osmiinihappo) voidaan suorittaa. Jänteen kiinnitykset voidaan tunkeutua paikallisesti paikallispuudutteella ja tarvittaessa vesiliukoisella steroidilla (kortisoni). Viime vuosina hoito TNF-alfa-estäjillä (esim Humira(Remicade®, Enbrel®) on osoitettu olevan erittäin tehokkaita aktiivisessa selkärankareumassa.

ASAS (Assessments in Ankylosing Spondylitis) -ryhmän suositusten mukaan kansainvälinen tutkijaryhmä, enimmäkseen reumatologit, tulisi aloittaa TNF-alfa-estäjähoito, kun käytettävissä on luotettava (reumatologin vahvistama) Bekhterevin taudin diagnoosi, BASDAI> 4 oli läsnä vähintään 4 viikkoa, ja jos vähintään kaksi erilaista ei-steroidista tulehduskipulääkettä kolmen kuukauden aikana, nivelsisäisesti injektoitu steroidi tai sulfasalatsiini ei osoittanut toivottua vaikutusta potilailla, joilla on pääasiassa perifeerinen niveltulehdus. Vasta-aiheet TNF-alfa-estäjien, kuten tuberkuloosi tai muut vakavat infektiot ja keskivaikeat tai vaikeat sydän epäonnistuminen on lääkärin suljettava etukäteen. Uusempia tutkimuksia talidomidin ja pamidronaatin tehokkuudesta selkärankareuman lääkehoidossa on olemassa.

Lisätutkimusten tuloksia on kuitenkin ensin odotettava perusteellisen arvioinnin saamiseksi. Viime vuosina on osoitettu, että hoito TNF-alfa-estäjillä (esim Humira®, Remicade®, Enbrel®) osoittaa hyvää tehoa aktiivisessa selkärankareumassa. ASAS (Assessments in Ankylosing Spondylitis) -ryhmän suositusten mukaan kansainvälinen tutkijaryhmä, enimmäkseen reumatologit, tulisi aloittaa TNF-alfa-estäjähoito, kun käytettävissä on luotettava (reumatologin vahvistama) Bekhterevin taudin diagnoosi, BASDAI> 4 oli läsnä vähintään 4 viikkoa, ja jos vähintään kaksi erilaista ei-steroidista tulehduskipulääkettä kolmen kuukauden aikana, nivelsisäisesti injektoitu steroidi tai sulfasalatsiini ei osoittanut toivottua vaikutusta potilailla, joilla on pääasiassa perifeerinen niveltulehdus.

Vasta-aiheet TNF-alfa-estäjien, kuten tuberkuloosi tai muut vakavat infektiot ja keskivaikeat tai vaikeat sydän epäonnistuminen on lääkärin suljettava etukäteen. Uusempia tutkimuksia talidomidin ja pamidronaatin tehokkuudesta selkärankareuman lääkehoidossa on olemassa. Lisätutkimusten tuloksia on kuitenkin ensin odotettava perusteellisen arvioinnin saamiseksi. Uusempia tutkimuksia talidomidin ja pamidronaatin tehokkuudesta selkärankareuman lääkehoidossa on olemassa. Lisätutkimusten tuloksia on kuitenkin odotettava perustellun arvioinnin tekemiseksi.