Lyhyt katsaus
- Syyt: esim. henkinen ylikuormitus, stressi, unihäiriöt, ravintoaineiden puute, liian vähäinen liikunta, verenkiertohäiriöt, perussairaudet, kuten allergiat, dementia, munuaisten heikkous (munuaisten vajaatoiminta), anoreksia, matala verenpaine, kilpirauhasen vajaatoiminta, ADHD
- Keskittymisvaje lapsilla: usein tunnistettavissa huolimattomuudesta (esim. laskutehtävässä) tai helposta häiriötekijöistä
- Mikä auttaa huonoon keskittymiskykyyn? Syystä riippuen, esim. säännölliset lepotauot, säännölliset unirytmit, enemmän liikuntaa, tasapainoinen ruokavalio, rentoutumistekniikat, perussairauden hoito (esim. kilpirauhashormonien käyttö kilpirauhasen vajaatoimintaan)
Huono keskittymiskyky: syyt ja mahdolliset sairaudet
Termit keskittymishäiriö ja keskittymishäiriö kuvaavat henkilön heikentynyttä kykyä keskittyä tiettyyn tehtävään pidemmän ajan kuluessa. Ihmiset, jotka eivät pysty keskittymään kunnolla, joutuvat helposti ulkopuolisten ärsykkeiden huomioimaan – heidän ajatuksensa vaeltavat nopeasti.
Keskittymiskyvyn puute voi olla tilapäistä ja vaaratonta tai viitata (vakavaan) sairauteen. Huonon keskittymiskyvyn tärkeimpiä syitä ovat mm
Epäterveellinen elämäntapa
Unen puute tai unihäiriö: Liian vähän nukkuvat ihmiset kamppailevat yleensä huonon keskittymiskyvyn kanssa päivän aikana. Tämä johtuu siitä, että unen puute vähentää muun muassa tiettyjen aivoalueiden toimintaa, jotka hallitsevat huomiota.
Väärä tai riittämätön ravitsemus: Aivot tarvitsevat riittävästi hiilihydraatteja, proteiinia, rasvaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja vettä toimiakseen optimaalisesti. Jos hiilihydraatteja kuluu epäsäännöllisesti tai liian vähän (esim. anoreksian tapauksessa), tämä johtaa myös verensokerin vaihteluihin. Nämä aiheuttavat suorituskyvyn heikkenemistä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Myös muiden ravintoaineiden (kuten B-vitamiinien, raudan, magnesiumin) puute voi heikentää keskittymiskykyä.
Liikunnan puute: Joskus liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on syy huonoon keskittymiskykyyn. Paljon liikkuvat puolestaan varmistavat paremman verenkierron elimistön – ja siten paremman hapen saannin aivoihin.
Alkoholin vieroitusoireyhtymä: Keskittymishäiriöt sekä motorinen ja sisäinen levottomuus ovat yleisiä alkoholin vieroitusoireita.
Vaihdevuodet
Jotkut vaihdevuodet naiset kärsivät niin kutsutusta "aivosumusta": Heille kehittyy kognitiivisia vaivoja, kuten keskittymisvaikeuksia tai unohdusta.
Erilaiset sairaudet
Aivojen heikentynyt verenkierto: Tämä voi aiheuttaa hapen ja ravintoaineiden puutteen ja johtaa huonoon keskittymiskykyyn. Yleinen syy aivojen verenkierron puutteeseen on aivoverisuonten "kalkkeutuminen" (arterioskleroosi).
Dementia: Dementiasairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, liittyy heikentynyt muisti, suuntautuminen ja keskittyminen – esimerkiksi kun aivot eivät enää saa kunnolla verta, aivosolut kuolevat tai proteiinia kertyy aivoihin.
Tarkkailuvajehäiriö ilman (ADD) tai hyperaktiivisuutta (ADHD): Lasten lisäksi aikuiset voivat kärsiä ADD:stä tai ADHD:sta. Sairastuneet kärsivät muun muassa keskittymishäiriöistä, koska aivojen tarkkaavaisuutta ohjaavat säätelypiirit häiriintyvät.
Matala verenpaine: Keskittymishäiriöt ovat tyypillisiä hypotension oireita, koska verenvirtaus aivoihin vähenee. Suorituskyvyn puute, väsymys, sydämentykytys ja kylmät kädet ja jalat voivat myös viitata alhaiseen verenpaineeseen.
Muut sairaudet: Huono keskittymiskyky voi olla muiden sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan, munuaisten heikkouden, masennuksen ja hyperglykemian, samanaikainen oire.
Syöpälääkkeet
Sivuvaikutuksena nämä lääkkeet voivat laukaista ajattelu- ja keskittymishäiriöitä. Lääkärit kutsuvat tätä "kemoaivoiksi". Tämän sivuvaikutuksen syytä ei vielä täysin ymmärretä.
Huono keskittymiskyky: mikä voi auttaa?
Monissa tapauksissa voit itse tehdä jotain huonolle keskittymiskyvylle. Seuraavat vinkit voivat auttaa sekä lapsia että aikuisia:
Terveiden elämäntapojen
Syö tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota, jotta aivosi saavat kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Tämä estää aliravitsemuksen aiheuttaman huonon keskittymiskyvyn.
Juo tarpeeksi: Juo noin 1.5-XNUMX litraa nestettä päivässä. Vesi, kivennäisvesi ja (makeuttamaton) tee ovat parhaita. "Janoiset" aivot eivät voi toimia optimaalisesti, mikä edistää huonoa keskittymiskykyä.
Käytä piristeitä kohtuudella: Älä käytä liikaa kofeiinia, nikotiinia ja alkoholia.
Säännölliset lepotauot: Varmista, että kehosi ja mielesi voivat toipua aika ajoin – varsinkin jos stressi ja ylityö ovat mahdollisia syitä keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Suosittelemme esimerkiksi kävelyä raittiissa ilmassa.
Rentoutumistekniikat: Rentoutumismenetelmät, kuten autogeeninen harjoittelu, meditaatio tai progressiivinen lihasrelaksaatio, voivat auttaa monissa stressissä ja kiireisessä arjessa sekä hermostuneisuuden aiheuttamissa unihäiriöissä.
Median kulutus kohtuudella: Rajoita median kulutusta (televisio, tietokone, älypuhelin jne.) ja liiallista ääntä (stereojärjestelmä, kuulokkeet jne.). Jos aivot joutuvat selviytymään liian monista ulkoisista ärsykkeistä, keskittyminen muuttuu yhä vaikeammaksi.
Ei rauhoittavia tai piristäviä aineita: Vältä tällaisia lääkkeitä, jos mahdollista.
Hierontaa ja harjoituksia
Korvahieronta: Voit myös yrittää lisätä keskittymistäsi korvahieronnalla verenkierron stimuloimiseksi. Tätä varten vaivaa korvarenkaita voimakkaasti sormenpäilläsi minuutin ajan. Silitä sitten korvarenkaita kohti korvalehtiä.
Hengitysharjoitukset: Voit tehdä seuraavan harjoituksen useita kertoja päivässä parantaaksesi keskittymistä ja vähentääksesi stressiä: Istu suorassa ja aseta jalat vierekkäin lattialle. Aseta kätesi reisillesi, sulje silmäsi ja hengitä hitaasti sisään ja ulos syvään useita kertoja.
Täydentävät hoitomenetelmät
Lääkekasvit: Esimerkiksi ginseng-juuren uutteita käytetään usein uupumustiloihin ja lieviin keskittymishäiriöihin keski-iässä. Ginkgo-uutteiden sanotaan parantavan aivojen verenkiertoa, minkä vuoksi niitä suositellaan huonoon keskittymiskykyyn Alzheimerin taudin tai aivojen huonon verenkierron vuoksi.
Eteeriset öljyt: Joidenkin eteeristen öljyjen tuoksun sanotaan myös stimuloivan keskittymistä. Esimerkiksi laventeli-, bergamotti- ja rosmariiniöljyt sopivat. Varovaisuutta suositellaan kuitenkin, jos olet altis allergioille!
Homeopaattiset lääkkeet: Homeopatialla on myös erilaisia lääkkeitä keskittymishäiriöihin, kuten Avena sativa D3 (heikko suorituskyky ja uupumus), Kalium phosphoricum D6 (unohteluun) ja Aethusa cynapium D6 (huono keskittymiskyky). Muista kuitenkin, että homeopatian käsite ja sen erityinen tehokkuus ovat tieteessä kiistanalaisia, eikä niitä ole selkeästi todistettu tutkimuksilla.
Jos keskittymiskyvyttömyys jatkuu pidemmän aikaa eikä parane tai jopa pahenee, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen!
Huono keskittymiskyky lapsilla
Ylityö ja stressi: jopa lapset voivat kärsiä tästä esimerkiksi kovien kouluvaatimusten, tiukan vapaa-ajan ohjelman tai perheen sisäisten riitojen vuoksi. Jatkuva ylikuormitus ilmenee nuorilla vatsakipuina, päänsärynä, väsymysnä tai keskittymisvaikeuksina. Liiallinen stressi voi myös laukaista (koulu) ahdistusta ja hermostuneisuutta.
Unen tai ravintoaineiden puute: Riittävä uni ja kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saanti ruuan kautta ovat edellytys lasten keskittymiselle. Jos jompikumpi tai molemmat näistä puuttuvat, keskittymishäiriöt ovat yksi seurauksista.
Liikaa ruutuaikaa: Tutkimukset osoittavat, että lapset, jotka viettävät paljon aikaa sähköisessä mediassa, ovat alttiimpia keskittymisongelmille.
ADHD: Jos keskittymiskyvyn puutteeseen liittyy impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus, taustalla voi olla ADHD (attention deficit hyperactivity disorder). Harvinainen tarkkaavaisuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta (ADD) voi myös aiheuttaa huonoa keskittymiskykyä.
Fyysiset syyt: Joskus lasten keskittymishäiriöt johtuvat esimerkiksi liikunnan puutteesta, infektioista (kuten vilustumisesta tai flunssasta), intoleranssista tai allergioista.
Keskittymisvaje: milloin mennä lääkäriin?
Jos huomaat keskittymiskyvyn puutteen erittäin epämiellyttävänä tai jopa uhkaavana, sinun on mentävä lääkäriin. Sama pätee, jos keskittymisongelmat ilmenevät äkillisesti, niitä ei voida selittää (esim. epätavallisen korkean stressin vuoksi) tai jos ne pahenevat.
Myös lasten toistuva ja selittämätön keskittymishäiriö tulee tarkistaa lääkärin toimesta.
Huono keskittymiskyky: tutkimus
Lääkäri keskustelee ensin potilaan kanssa yksityiskohtaisesti hänen sairaushistoriastaan (anamneesistaan). Fyysinen tarkastus ja mahdollisesti muut tutkimusmenetelmät voivat auttaa selvittämään keskittymiskyvyn puutteen orgaanisen syyn.
Lääkäri voi esimerkiksi tehdä verikokeita (jos epäillään raudanpuutetta, munuaisten heikkoutta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa) tai verenpainemittauksia (jos epäillään matalaa verenpainetta) tai käyttää kuvantamismenetelmiä (jos epäillään arterioskleroosia tai dementiaa).
Jos keskittymiskyvyn puutteen taustalla on taustalla oleva sairaus, lääkäri hoitaa sen. Tämä yleensä parantaa myös keskittymiskykyä.
